MIELEN RAVINTOA

 

SEROTONIINI JA RAVINTO

Aivoissa on noin sata miljardia hermosolua ja viestit niiden välillä kulkevat välittäjäaineiden avulla. Välittäjäaineet ovat kuin pieniä veneitä, jotka vievät viestin hermosolusta toiseen. Välittäjäaineita on noin kahtakymmentä eri lajia ja yksi niistä, serotoniini, liittyy vahvasti mielialaan.  Serotoniinin puute näyttäytyy mielialaoireina – ahdistuksena, masennuksena tai molempina. Elimistö tuottaa itse serotoniinia, jos sillä on riittävästi hyviä rasvahappoja niiden rakentamiseen ja jos unta on riittävästi. Myös mielialalääkkeiden avulla serotoniinivajetta voidaan hoitaa. Lääkityksen ohella serotoniinipitoisuuteen voi vaikuttaa ravitsemuksen kautta. esim. ns. lääkeresistenssiä masennusta (masennus, jota ei lääkityksellä voida hoitaa) voidaan hoitaa ravinnolla. Elimistömme on ihmeellinen tehdas, joka tuottaa saamistaan raaka-aineista kehon ja mielen käyttöön kaiken tarpeellisen, jos ruoka sisältää siihen tarvittavat aineet. Länsimainen ravinto on kuitenkin ravitsemuksen kannalta köyhää. Se sisältää energiaa sekä lisä- ja säilöntäaineita, mutta vain vähän ravintoaineita elimistön rakennusaineiksi. Esimerkiksi hienoksi jauhettu vehnäjauho sisältää vain murto-osan niistä ravinteista, joita kokojyvävehnässä on. Myös vihannekset ja kasvikset keitettyinä, työstettyinä ja jalostettuina kadottavat suurimman osan ravintoaineistaan. ”Terveytemme kannalta meidän tulisi syödä mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa” (Pirjo Saarnia, 2011).

 

SEROTONIINI SYNTYY SUOLISTOSSA

Elimistössämme on noin 1,5 kiloa suolistobakteereja ja syömämme ravinto vaikuttaa bakteerikannan laatuun. Jos ravinto on monipuolista, sisältäen riittävästi ravinteita, kuituja, kokojyvää ja probiootteja se muokkaa bakteerikannan suotuiseksi ja hyvin toimivaksi. Silloin hyvälaatuiset bakteerit tuottavat hyvinvointimme kannalta tärkeitä ravintoaineita. Esimerkiksi serotoniini syntyy lähes 90%:sesti suolistossa suolistobakteerien tuotoksena. Tuottamalla elimistölle sitä mitä se tarvitsee, hyvät suolistobakteerit pitävät myös ruokahalun maltillisena ja painon kurissa. Huono bakteerikanta altistaa useille sairauksille ja myös ylipainolle, sillä nälän tunne vaivaa viestinä siitä, ettei oikeita ravinteita ole saatu.

 

UNI JA SEROTONIINI

Hyvän suolistoflooran ohella riittävä uni ja unen laatu ovat serotoniinin valmistumisen kannalta tärkeitä. Serotoniinia valmistuu REM-unen aikana, joka on noin puolentoista tunnin välein toistuva univaihe, jota on aamuyöstä enemmän. Silloin näemme unia ja tuosta univaiheesta herää herkästi. Mikäli stressin vuoksi aamuyön valvomista on paljon, se altistaa vähäisemmälle serotoniinin valmistumiselle ja sen myötä ahdistus- ja/tai masennusoireilulle. Toisinaan stressin tuomaa univaikeutta hoidetaan alkoholilla, mikä saattaa rentouttaa alkuyöstä, mutta aiheuttaa heräilyä aamuyöllä. Alkoholilla ei kannata hoitaa stressiä eikä unettomuutta kovin paljon tai kauaa, sillä REM-univaihe jää pois, jos elimistössä on enemmän kuin yksi ravintola-annos alkoholia. Alkoholi myös altistaa masennukselle juuri sen vuoksi, että se estää serotoniinin syntymistä.

 

HYVÄT RASVAT JA MIELIALA

Ihminen on sitä mitä hän syö. Moni mies miettii tarkkaan, millainen öljy on hyväksi auton moottorille ja moni nainen on valmis maksamaan reilusti hyvästä kasvovoiteesta, mutta vähemmän kuulee puhuttavan niiden rasvojen laadusta, joilla elimistömme vuoraamme. Rasvoilla on kuitenkin suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Tiedätkö, mitä ns. hyvät rasvat ovat ja saatko niitä tarpeeksi? Hyvät rasvat ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita saa ruokaöljyistä (rypsi-, oliivi-, pellavansiemen), siemenistä, pähkinöistä, kalasta, kasviksista. Hyvien rasvahappojen saanti on tärkeää mielialan kannalta, sillä elimistö valmistaa niistä serotoniinia. Pirjo Saarnia on kirjoittanut paljon rasvojen hyödyllisyydestä. Jos haluat lukea lisää tutustu Rasvoilla parempaa terveyttä (Otava, 2011) tai Ruoan terveysvaikutukset (Otava, 2012) -kirjoihin.

 

Powered by Aava 3